PÄÄTÖKSENTEON VAIKEUS

01.05.2022

Hiljakkoin pidettiin hallituksen kehysriihi ja sen jälkeen on ollut aikaa pureksia riihen tuloksia. Itse seurasin erityisesti pelastustoimen rahoitukseen liittyviä linjauksia ja olin erittäin pettynyt. Sisäministeriön ajamat välttämättömät raamin lisäykset eivät toteutuneet missään määrin. Avaan seuraavaksi hieman ongelmaa. 

Ukrainalaisia palomiehiä sodan keskellä. (Ukrainian Police Department Press Service)
Ukrainalaisia palomiehiä sodan keskellä. (Ukrainian Police Department Press Service)

Pelastustoimi on ollut historiansa ajan osa kunnallista päätöksentekojärjestelmää. Toimiala on parhaillaan todella isossa murroksessa, kun ikiaikainen napanuora katkaistaan ja liitetään osaksi uutta hyvinvointialuetta. Muutoksella on isot vaikutukset. Samassa konsernissa tuotetaan tulevaisuudessa myös sosiaali - ja terveydenhuollon palvelut. Tämä tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia. Talouden puolesta puhutaan noin puolen miljardin toimialasta, joka on soten rinnalla pieni. Tästä huolimatta pelastustoimiala on kokoaan suurempi ja erittäin merkityksellinen toimija, jota ei voi jättää huomiotta poliittisessa päätöksenteossa. 

Pelastustoimialalla on noin 4000 päätoimista pelastajaa. Pelastajissa on seuraavan kymmenen vuoden aikana luonnollista vaihtuvuutta noin 1000-1500 henkilöä. Lisäksi parhaillaan käynnissä oleva murros toimintavalmiuden varmistamiseksi edellyttää noin 1000-1500 uutta pelastajaa. Tämä vaatii nykyisen pelastajatutkintokapasiteetin tuplaamista nykyisestään. Nykyisin Pelastusopistosta valmistuu noin 120 pelastajaa vuosittain.  Kaikki valmistuvat työllistyvät. Oikeastaan kuvaavampaa on todeta, että valmistuvilla opiskelijoilla on työntekijän markkinat. Tämän resurssivajeen vaatima koulutuskapasiteetin lisäys on rahassa noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Toimialan kartoittaman lisärahan tarve on kaikkiaan noin 80 miljoonaa. Lisäksi Suomen Sopimuspalokuntien liiton laskelmien mukaan tarvitaan 50 miljoonaa erilaisten puutteiden korjaamiseksi. Kaikessa tässä taloudellisessa paineessa kuitenkin tärkeintä on varmistaa resurssien riittävyys tulevaisuudessa ja tässä yhteydessä Pelastusopistoon panostaminen on ehdoton edellytys. 

Miksi pelastustoimeen on tärkeä panostaa? Pelastustoimi on erittäin tärkeä sisäisen turvallisuuden toimija. Jos ajat kolarin tai asuntosi syttyy palamaan, on pelastustustoimen tehokkuudesta paljon kiinni, kuinka näistä tilanteista selvitään. Näitä ankeina aikoina, kun globaali turvallisuus horjuu, pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat ovat tärkeitä toimijoita ihmisten turvallisuustietouden ja taitojen vahvistajina sekä varautumisen toimijoina. Ukrainan sota on tuonut uutiskuviin vahvasti pelastajat. Kun pommi osuu johonkin taloon, pelastajat ovat seuraavaksi paikalla auttamassa haavoittuneita ja sammuttamassa paloja. 

Viime aikoina on puhuttu julkisuudessa paljon puolustusmenojen kasvattamisesta. Nämä ovat usein satojen miljoonien ja jopa miljardiluokan panostuksia. Tärkeää on huolehtia myös kotirintaman kestävyydestä siviilien suojaamisessa ja auttamisessa. Pelastustoimialan kansallisen muutaman miljoonan panostuksen tarve jää helposti katveeseen, kun puhutaan suuremmista asioista. Riittävä ammattipelastajien määrä varmistaa myös sen, että sopimuspalokuntalaisten harjoituksia voidaan pitää riittävästi ja varmistaa myös heidän osaaminen erilaisia tehtäviä varten. 

Olen huomannut politiikassa, että pienet asiat jäävät usein suurten jalkoihin ja kokonaisuuden ymmärrys hämärtyy. Vaikuttaa siltä, että on helppo tehdä päätöksiä silloin, kun ne jäävät vähemmälle huomiolle. Seurauksia ei aina vaivauduta edes pohtimaan. Pelkään pahoin, että jatkossakin pelastustoimi joutuu nielemään katkeraa kalkkia, mikäli samalla linjalla jatketaan. 

Pelastustoimi kuuluu yhtenä palasena kokonaisuudessa, jossa on kysymys ihmisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Se on se palanen, jonka lonkerot ovat joka puolella niin kaupungissa kuin maaseudun kylissä. Palokunnat ovat hoitaneet oman rootelinsa sen isommin itseään korostamatta ja osoittaneet toiminnassaan myös vaatimattomuutta. Pelastustoimessa on pidetty mölyjä mahassa. Vasta sitten kyläläiset ovat huolissaan, kun paloasemien valot sammuvat. Mitä jos huolehdittaisiin etupainotteisesti pelastustoimen suorituskyvystä ja jatkuvuudesta jatkossakin? Muutaman miljoonan lisäys Pelastusopiston budjettiin on sijoitus tulevaisuuteen ja toimialan jatkuvuuden turvaamiseen. Vinkkinä poliitikoille: tämä on varsin helppo marja poimittavaksi vastuullisen politiikan osoittamiseksi. Mitä jos kokeiltaisiin olla kerrankin pienemmän puolella?