MITÄ SAAT KUN ÄÄNESTÄT MINUA? ja vaaliteemani aukikirjoitettuna

Päättäjänä olen aina palvelutehtävässä ja tavallisten ihmisten puolella. Päätösten tulee olla ihmisen kokoisia ja näköisiä. Pidän siitä huolen, että pienimmänkin ääni tulee kuulluksi ja ihmisten tarpeet täytetyksi. Mielivalta on unohdettava ja olen tottunut käyttämään maalaisjärkeä. Liian moni päätöksistä tehdään liian suppein perustein ja unohtaen kokonaisuus. Tästä on lukuisia esimerkkejä niin korona-ajan asioiden hoidossa kuin vaikkapa ilmastopolitiikassa. Pyrin aina huomioimaan kokonaisuuden, millä päästään järkevimmin tavoitteisiin. 

Tunnen pelastustoimialan läpikotaisin vahvan käytännön kokemuspohjan kuten palokuntanuoresta pelastuslaitoksen johtoryhmätason tehtävien ja valtakunnallisten roolien myötä. Olen työskennellyt myös ensihoitotehtävissä miehistöurani aikana.
Pelastustoimiala on tuottanut maakunnan kokoisena palvelut pian kahden vuosikymmenen ajan. Muodostettaessa uusia hyvinvointialueita on syytä ottaa ne opit huomioon, mitä pelastustoimi on vuosien varrella kokenut. Hyvinvointialueita rakennettaan pitkällä aikavälillä. Haasteita riittää palveluverkon kattavuudesta ja toimivuudesta, henkilöstön hyvinvointiin ja palkkaharmonisointeihin. 

Työskentelin muutaman vuoden myös Suomen Kuntaliitossa verkostotoiminnan koordinaattorina. Opiskelin samaan aikaan hallintotieteitä. Opintojen loppututkielmassa pureuduin verkostotoiminnan vaikuttavuuteen ja tutustuin myös vaikuttavuusajattelun juuriin. Tämä lisäsi strategista ymmärrystäni tavoitteiden asettamisesta. Aluevaltuuston jäsenenä tarvitaan erityisesti strategista osaamista, tuleehan valtuustolle päätettäväksi hyvinvointialueen strategia, joka ohjaa palveluiden kehittämistä. Koen olevani tässä vahvoilla. 

Nykyisessä roolissani valtion palveluksessa vaikutan todella laajasti erilaisissa yhteyksissä, joista on heijasteita myös hyvinvointialueiden palvelutuotantoon. Työni puolesta olen tekemisissä niin lasten ja nuorten kuin vanhusten ja vammaistenkin asioissa. Aiheet liittyvät arjen turvallisuuden lisäksi syrjäytymiseen, osattomuuteen ja eri väestöryhmien erityistarpeisiin. Entistä enemmän teen työtä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kolminaisuuden parissa. Tästä on suuri hyöty hyvinvointialueen asioiden valmistelussa. 

Viranhaltijaroolin lisäksi olen päässyt vaikuttamaan asioihin myös poliittisissa tehtävissä. Kokemusteni pohjalta tunnen julkishallinnon toiminnan todella laajasti ja siksikin olisin vahva vaikuttaja uudessa aluevaltuustossa

VAALITEEMOJENI ESITTELY

1. Lähipalvelut on turvattava

Jokaisen kunnan alueella on oltava vähintään yksi sote-keskus ja paloasema. Pelastustoimella on liki kahdenkymmenen vuoden ajalta kokemus siitä, kuinka maakunnallisesti onnistutaan ylläpitämään kattavaa palveluverkkoa. Sosiaali- ja terveystoimet kykenevät vähintään samaan. Palvelut on tuotettava lähellä ihmistä. Sairaiden ihmisten ajattamisessa pitkiä matkoja hoitoon ei ole mitään järkeä.

Samalla on huolehdittava sosiaali-, terveys- ja pelastustyöntekijöiden hyvinvoinnista ja työssä selviytymisestä. Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus ja pelastajien saatavuus on turvattava.

2. Ennalta ehkäisy on halvempaa kuin ongelmien hoito

Ongelmien hoito on moninkertaisesti kalliimpaa kuin ennalta ehkäisy. Palveluissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ihmiset saavat riittävän tuen edistääkseen hyvinvointiaan, terveyttään ja turvallisuuttaan omatoimisesti. Sosiaalihuollossa on huolehdittava riittävistä turvaverkoista, ilmiöiden riittävän aikaisesta havaitsemisesta ja ehkäistävä ihmisten joutumista yhteiskunnan ulkokehälle. Erityisesti mielenterveyteen liittyviin ennalta ehkäiseviin palveluihin tulee panostaa.

3. Palvelut on tuotettava ihmisten tarpeiden mukaisesti ja vaikuttavasti

Palveluiden on vastattava todellisia tarpeita, jotka nousevat ihmisten osoittamina tai toimintaympäristön analyyseistä. Hyvinvointialueen on kyettävä osoittamaan, että resurssit kohdistuvat oikeanlaiseen tekemiseen ja niillä on yhteiskunnallisiin ilmiöihin osoitettua vaikuttavuutta.Henkilöstö joka työskentelee lähellä ihmisiä, omaa myös parhaimman tietämyksen palvelutarpeista. Henkilöstön osaamisesta tulee huolehtia ja heitä hyödyntää strategisessa suunnittelussa sekä palveluiden mitoituksessa. Johdon tulee olla yhteistyökykyisiä ja kyettävä luomaan yhteistä tekemistä kuntien sekä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tekevien tahojen kanssa.