MIELIPIDEKIRJOITUKSET LEHDISSÄ

ELÄMÄN JA KUOLEMAN VAALIT

Haluan haastaa sinut pohtimaan muutamaa kysymystä. Jos sairastut ja podet korkeaa kuumetta, millaista terveydenhoitopalvelua sinä odotat? Miten kauas olet valmis ajamaan laboratorionäytteen antamiseksi? Jos ajat kolarin ja jäät auton romuun jumiin, kauanko olet valmis odottamaan, että sinut pelastetaan pinteestä ja pääset hoitoon? Jos rintaasi raastaa kova kipu, kuinka nopeasti toivot saavasi apua? Haluatko, että perheet voivat hyvin ja yhteiskunnalle kalliit lasten huostaanotot vähenevät? Näistä asioista on kysymys nyt perustettavissa hyvinvointialueissa.

Ensimmäisen hyvinvointialueen valtuuston tehtävä on tehdä ensimmäiset isot päätökset siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut järjestetään. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa ketkä johtavat koko palettia ja millä strategialla, millainen palveluverkko on, miten varmistetaan henkilöstön veto- ja pitovoima sekä riittävä osaaminen ja kuinka laadukkaita palvelut ylipäätänsä ovat.

Liian pitkä odotus hätätilanteissa tai hoitojonoissa voi johtaa kuolemaan. On tärkeää varmistaa se, että meille jokaiselle elintärkeät palvelut toimivat. Viimeinen haaste kuuluukin, joko sinä kävit äänestämässä?

Julkaistiin Satakunnan Kansassa 16.1.2022

OPPIA PELASTUSTOIMESTA HYVINVOINTIALUEIDEN PÄÄTÖKSENTEKOON

Uusi hyvinvointialueen valtuusto on merkittävällä paikalla. Se tulee luomaan perustan tulevaisuuden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden palveluille. Alkuun on ratkaistava monia kysymyksiä kuten palveluverkko, henkilöstön palkkaharmonisointi, henkilöstön osaamisen kehittäminen, toiminnan ja talouden suunnittelun perusteet sekä palvelutaso, jolla palvelut tuotetaan. Aluevaltuuston päätökset ovat enemmän strategisella tasolla olevia. Kovin syvälle palvelun tuottamisen menetelmiin ei pidä mennä. Niissä on luotettava kyvykkäiden ammattilaisten ja sopimuskumppaneiden asiantuntijuuteen.

Näitä hyvinvointialueen vaaleja on kuvattu laajasti SOTE-vaaleiksi ja SOTE:n rakentamiseksi. Keskustelusta usein unohtuu pelastustoimi, joka on yksi osa tulevaa hyvinvointialuekokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön ajamassa HYTETU (hyvinvointi, terveys ja turvallisuus) ajattelussa pelastustoimi edustaa vahvasti tuota turvallisuutta. Jos uudistuksessa ei onnistuta luomaan synergioita, on koko uudistus epäonnistunut. Hyvinvointialueella tarvitaan yhteistä tekemistä ja yhteisiä tavoitteita, joilla varmistetaan edellä mainitun kolminaisuuden laadukas toteutuminen.

Pelastuslaitokset (Suomessa 22 kpl) ovat toimineet maakunnallisina toimijoina pian kahden vuosikymmenen ajan. Pelastuslaitokset ovat kokeneet ne muutoksessa tarvittavat vaiheet, joita uusilla hyvinvointialueilla on edessä. Olisi viisasta hyödyntää näitä hyviä ja huonoja kokemuksia. Pelastuslaitokset ovat eniten valmiita tässä muutoksessa, mutta niilläkin on edelleen omat kehittämisen tarpeensa.

Pelastustoimen talous on kahden prosentin luokkaa kuntien budjetista, SOTE:n 50-60 %. Pelastustoimella on jokaisessa kunnassa vähintään yksi paloasema, josta palveluita tuotetaan. Pelastuslaitokset huolehtivat systemaattisesti ja säännöllisesti henkilöstönsä ja sopimuspalokuntien kouluttamisesta. Pelastuslaitokset ovat näkyvimmillään sinivilkkukeikoilla. Hälytystehtävien lisäksi ne ovat merkittäviä onnettomuuksien ehkäisypalveluiden tuottajia. Pelastustoimi on kyennyt vaikuttamaan asioihin niin, että muun muassa palokuolemien määrä on saatu puolitettua viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jokaiseen kuntaan vähintään yksi SOTE-keskus - utopiaako? Mielenterveysongelmien ja lasten huostaanottojen puolittaminen sekä kustannusten nousun pitäminen alle yleisten indeksikorotusten - mahdotontako? Hyvinvointialueiden on oltava lähellä ihmistä ja kyettävä toteuttamaan riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Toteutustavassa voi ottaa oppia pelastustoimesta muualtakin kuin vain Satakunnasta. 

Julkaistiin Ylä-Satakunnassa 12.1.2022 ja Satakunnan Kansassa 21.1.2022