LAPSEN OIKEUS TURVALLISEEN ELÄMÄÄN
Istuessani olohuoneemme nojatuolissa katsellen ikkunan takana olevaa maisemaa syvissä mietteissäni, kuusivuotias tyttäreni käveli viereeni ja heilutti kättään kasvojeni edessä. Keskustelu eteni seuraavasti:
T: "Nukutko sinä?"
M: "En suinkaan. Mietin hieman asioita."
T: "Mieti rauhassa."
Tämän jälkeen hän käveli takaisin huoneeseensa jatkamaan siivousta. Mitäkö mietiskelin? Lastensuojelua ja lasten oikeuksia turvalliseen elämään. Tässä ajassa nämäkään eivät ole itsestään selviä.
Palasin ajatuksissani omiin myrskyisiin nuoruuteni päiviin. Tuolloin sosiaalivirkailijan osaaminen lastensuojelussa oli paikoin kovin vaatimatonta. Jos nuori meni avautumaan elämänsä huolista, saattoi viranomaisen toimet jopa pahentaa asioita.
Lastensuojelu on kehittynyt ajan saatossa huomattavasti, kiitos tiukentuneen lainsäädännön ja jatkuvan julkisen keskustelun. Kun aihe on pinnalla, se pakottaa kehittämään toimintaa edelleen. Kaikesta kehittymisestä huolimatta tänä päivänä saamme joskus seurata mediasta, kuinka joku nuori putoaa kaikkien turvaverkkojen läpi kohtalokkain seurauksin. Mediassa esillä olevat asiat ovat vain jäävuoren huippu. Pinnan alla on lukuisia tarinoita siitä, kuinka lasten ja nuorten turvallisuuden tunne horjuu ja aikuiset ovat kykenemättömiä toimimaan oikein. Tämä asettaa lisähaasteita ja työkuormaa myös lastensuojeluun.
Viranomaisten velvollisuus on noudattaa tarkoin lakia. Käytännössä on osoittautunut, että laintulkinnassa on horjuvuutta. Toisaalta myös resurssit suhteessa tehtävämääriin ovat epätasapainossa. Lastensuojelussakin tulee joskus ylilyöntejä, jotka eivät lapsen tilannetta paranna. Puutteellinen taustatyö ja kokemattomuus voi johtaa virhearviointeihin ja jopa turhiin laitossijoituksiin. Vastavalmistuneiden uusien viranhaltijoiden on saatava vahvempaa tukea työnsä alkumetriin ja lastensuojelun perimmäistä tarkoitusta on välillä kirkastettava koko palveluntuotannon laajuudessa. Sisäiseen laillisuuden valvontaan on kiinnitettävä huomiota, jotta toiminnassa kyetään tunnistamaan kompastuksen paikat.
Oman työni puolesta olen mukana sisäisen turvallisuuden kokonaisuudessa pohtimassa osattomuutta kokevien ja syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten turvallisuuspääoman parantamista. Pyrimme laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden ja järjestöjen asiantuntijoiden kanssa muodostamaan yhteistä tilannekuvaa tilanteesta ja pohdimme viranomaisten valmiuksien kehittämistä ilmiön tunnistamisessa. Päähuomio on kuitenkin lasten ja nuorten omien valmiuksien kehittämisessä. On tärkeää lisätä heidän valmiuksia tunnistaa keskuudessaan ja itsessään tarpeet tuelle sekä ohjautumaan oikeiden tahojen puoleen.
Uudessa hyvinvointialuekokonaisuudessa on mahdollisuus tarkastella laajemman alueen palvelutuotantoa. Viranomaisten osaamista on kehitettävä ja kansallinen kehittämistyö tarjoaa tähän tukea. Yhdenkin turhan laitoshoidon ehkäiseminen säästää vuositasolla yli 100 000 euroa. Lastensuojelun kustannukset ovat hirmuiset. Kuntalehden kesäkuussa 2021 julkaiseman jutun mukaan kuuden suurimman kaupungin (kuusikkokaupungit) lastensuojelun kustannukset olivat 422 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tästä sijoitusten osuus oli 81 %. Vuosittain kustannukset ovat nousseet. Yksistään kuusikkokaupungeissa tehtiin lastensuojeluilmoituksia 57 342. Ilmoitukset koskivat vajaata 29 000 lasta, mikä oli 8,6 % kuutoskaupunkien 0-17 vuotiaista. Satakunnassa vastaava osuus oli 7,9 % (Sotkanet).
Herkistyn nähdessäni oman lapsen iloisena touhuajana. Koen, että vastuu hänen hyvinvoinnista on minulla. Kaikista puutteellisuuksistani huolimatta yritän tehdä parhaani. Kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta ja sitä varten on yhteiskunnan huolehdittava siitä, että tukipalvelut ovat kunnossa.
Tyttäreni tokaisu "mieti rauhassa" sopii tuleville aluevaltuuston päättäjille. Lapsen oikeus turvalliseen elämään on oltava keskiössä. Panostaen oikeassa suhteessa lapsiin ja nuoriin huomioiden koko perheen hyvinvoinnin varmistamme hyvinvoivan Suomen tulevaisuudessa.
#lastensuojelu #lastenoikeudet