ÄLYTTÖMÄT LIIKKUVAT PALVELUT

Näiden vaalien alla on käyty vilkasta keskustelua terveyspalveluista ja niiden älyttömistä linjauksista. Pohjois-Satakunnassa on menossa parhaillaan laboratorio näyteauton kokeilu. Toteutuksena kyseessä ei kuitenkaan ole kokeilusta, vaan kivijalkatoimipisteen korvaavasta palvelusta. 

Ihmettelyä liikkuvan labrayksikön toiminnassa on herättänyt se, että auto parkkeerataan sote-pisteen pihaan ja ihmiset käyvät autossa antamassa näytteensä. Odottelua ulkona, kun vieressä olisi lämmin odotustila ja huone myös labranäytteiden otollekin. Pissanäyte on kuitenkin käytävä liruttamassa sote-pisteen vessassa. Yksityisyys tällaisessa käytännössä on hieman kyseenalainen. Auto on osoittautunut epäkäytännölliseksi sinne nousun hankaluuden vuoksi. Useimmat isot ihmiset kokevat autossa käynnin kömpelöksi. Lisäksi kukin voi laskea, miten paljon työaikaa terveydenhoitajalla menee labra-autolla ajoon ja on pois tuottavasta työstä.

Liikkuva yksikkö vierailee yhtenä päivänä viikossa paikkakunnalla. Labranäytteitä on kuitenkin tarpeen ottaa joka päivä. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan on mentävä kelataksilla antamaan näyte pitkänkin matkan takana olevaan laboratorioon, jos näytteenoton aika ei satu juuri auton paikkakunnalla vierailun ajankohtaan. Liikkuvista yksiköistä ei ole kerrottu päättäjille todellisia kustannusvaikutuksia tai mahdollisia saavutettavia säästöjä verrattuna sote-pisteessä tuotetulle palvelulle. Näitä ei taida olla, kun otetaan huomioon edellä mainitut tekijät. Tällaisen keittiöekonomin päätelmällä voidaan todeta, että yhteiskunta maksaa yhdestä näytteestä suhteessa enemmän, kuin jos palvelu tuotettaisiin perinteiseen tapaan sote-pisteessä ja huolehdittaisiin näytteiden logistiikasta laboratorioon muulla tavoin. Liikkuvat yksiköt voivat toimia kotiin tuotetuissa palveluissa hyvänä lisänä, mutta ei kokeilussa tarkoitetulla tavalla. Tämäkin päätös voidaan korjata, jos vain aidosti halutaan parantaa asiakaskokemusta.  

Tämän tekstin voi bongata jossain lehtien mielipidepalstoilla.